Starttipaketti

7.8.2010
Sain vihdoin blogin ulkoasun sille mallille, että päätin aloittaa kirjoittamisen. Toivottavasti saan välttävästä äidinkielen koulumenestyksestäni huolimatta aikaiseksi riittävän selkeää tekstiä.
Alunperin oli tarkoitus aloittaa kirjoittaminen jo viime viikolla, mutta todellisuus syövän uusiutumisesta tuli sitten kuitenkin vähän vasten kasvoja viime viikolla osastolla ollessa, eikä sitten hetkeen riittänytkään aloittamiseen voimia.
Saadessani kesäkuun lopulla tietää syövän uusiutumisesta, en ollut kovinkaan yllättynyt asiasta pitkällisen oirehtimisen vuoksi, silti diagnoosi tuli vähän puskista olihan minulta niin monesti aiemminkin leikattu vain hyvänlaatuisia imusolmukemuutoksia. Olin kuitenkin jollain tasolla odottanut syövän pikaista uusiutumista, kun viime syksynä aloitin jälleen säännöllisen treenaamisen ajatuksella että olisin sairastuessani fyysisesti valmiimpi rankkoihin hoitoihin.
Hoidot siis alkoivat viime viikon tiistaina neljän päivän tiputusjaksolla(ICE+mabthera) vuodeosastolla. Tiistai päivä alkoi visiitillä väestöliittoon jossa kävin pakastuttamassa siittiöitä, koska hoidot aiheuttavat lähes varman hedelmättömyyden, enkä oikein tässä iässä osaa viellä päättää etten haluais lisää lapsia. Teija kävi keskiviikkona lasten kanssa osastolla tervehtimässä, ja oli siinä pieni poika vähän päästä pyörällä kun mietti, että missä ollaan ja miksi se iskä oikeen täällä on eikä kotona.
Torstaina tuli ensimmäiset sytostaattien sivuoireet pahoinvoinnin muodossa, ja piti muutaman kerran laatatakkin. Sain tehottomampien pahoinvoitilääkkeiden jälkeen pari tablettia tehokkaampaa lääkettä, jonka jälkeen olo helpotti, tosin niistä menikin sitten pää niin sekaisin, etten meinannut enää kyetä käymään vessassa kun meinasin reissulla nukahtaa seisaalleen useampaankin otteeseen, muuten päivä kuluikin lähinnä nukkuessa. Perjantaisen kotiutumisen jälkeen oli pää kipeä ja olo etova muutaman päivän, siitä kuitenkin selvisin vähäisin lääkityksin, lähinnä nukkumalla. Nyt olo on ollut jo pari päivää täysin normaali ilman mitään oireita, vaikka veriarvot ovatkin huonot. Pääkivunkin oletan osaksi johtuneen nestevajauksesta sytostaattien selvästi nopeutettua aineenvaihduntaa, eikä tule millään juotua tarpeeksi, kun en ole koskaan muutenkaan paljoa juonut. Hajuaistissa huomasin terävöitymistä jo vuodeosastolla ollessa siten, että alkoi jälleen etomaan kaikki voimakkaat hajut, lähinnä desinfiointiaineiden haju ja sitähän sairaalassa läträtäänkin kokoajan.
Nyt kun ensimmäisestä hoitojaksosta on yli viikko pystyy jo kotona pikkuhiljaa käyttämään käsidesiä niin ettei ala heti etoa. Tällä viikolla kävin verikokeissa maanantaina, keskiviikkona ja eilen perjantaina. Veriarvot olivat laskeneet odotetusti ja vietinkin viikon vältellen paikkoja joissa on paljon ihmisiä. Perjantaina trombosyytit olivat viellä laskussa, mutta neutrofiilit ja leukosyytit jo nousussa, joten elättelemmekin perheen kanssa toiveita että arvojen kohentuessa pääsemme ensiviikolla lähtemään muutamaksi päiväksi mummolaan, siirtäen osan ensi viikon verikokeista sikäläiseen terveyskeskukseen. Nyt pitäisi vielä ennen syksyn pidempiä sairaalassaolojaksoja järjestää ainakin osaan työn ohessa hoitamistani luottamustehtävistä uudet henkilöt, jottei tarvitsisi keskittyä juuri muuhun kuin tervehtymiseen, perheeseen ja ystäviin. Eiköhän tässä nyt ole blogille sopiva "starttipaketti", joten jään odottelemaan seuraavaa kirjoituspuuskaa tai hoitojen etenemistä. Lisäilen myös sivustolle lisää linkkejä ja tietoutta taudista kun vaan ehdin.
-Tapio