Veri koostuu neljästä päätyypistä, veriplasmasta, punasoluista(erytrosyytit), valkosoluista(leukosyytit) ja verihiutaleista(trombosyytit).
Verestä suurin osa, 55 % kokonaisvolyymista, koostuu sen soluväliaineesta, veriplasmasta. Veriplasman tehtävä on kuljettaa ravintoaineita, hiilidioksidia, lämpöä, hormoneja ja muita aineita. Muusta verikudoksesta eroteltuna tämä väliaine on kellertävää ja kirkasta. Veren eri solut, joiden päätyypit ovat punasolut eli erytrosyytit, valkosolut eli leukosyytit sekä verihiutaleet eli trombosyytit, muodostavat loput 45 prosenttia veren tilavuudesta. Punasolujen tehtävä on hapenkuljetus, ja ne sisältävät hemoglobiinia, joka on rautapitoinen yhdiste. Valkosolut toimivat ruumiin puolustuksessa joko "syömällä" taudinaiheuttajia tai tuottamalla vasta-aineita. Veressä olevista valkosoluista 40-75 prosenttia on neutrofiilejä. Neutrofiilit ovatkin verenkierrossa olevista valkosoluista yleisimpiä. Koska ne ovat hyvin liikkuvia ja fagosytoivia soluja, niiden pääasiallinen tehtävä on akuutti tulehdusvaste kudosvaurioon jossa ne syövät ja tuhoavat vaurioituneen kudoksen ja kehoon tunkeutuvat mikrobit, erityisesti bakteerit.Verihiutaleet osallistuvat veren hyytymiseen ja saavat täten aikaan sen, ettei haavasta yleensä vuoda verta kovin kauan. Verisoluja syntyy litteiden luiden ytimessä, valkosoluja myös muun muassa imusolmukkeissa.
